“Olin koulussa todella yksinäinen ja siitä yksinjäämisestä tuli se surkein fiilis.”

Jo alakoulussa kiusatuksi tullut Miika kertoo, kuinka aikuisena koettu ikävä somekirjoittelu laukaisi lapsuuden koulukiusaamisesta jääneet traumat. Miika vaikeni ja jäi yksin kiusaamisesta selviytymisensä kanssa, kunnes fyysinen toimintakyky petti.

Moni saattaa muistaa rauhallisen Miikan parin vuoden takaisesta Ensitreffit alttarille -tositeeveeohjelmasta. Hän kertoo hakeutuneensa ohjelmaan ihan itse, kun halusi useamman vuoden sinkkuna olon jälkeen vakiintua ja löytää elämänkumppanin. Vaikka puolisoa ei löytynyt, kokemus jäi silti plussan puolelle:

”Tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja opin olemaan rohkeampi”, Miika sanoi.

Lapiolla ilmat pihalle ja pellolle

Alakoulussa Miikan kokema kiusaaminen oli enimmäkseen yleistä haukkumista ja syrjimistä, mutta välillä oli myös fyysisiä yhteenottoja:

”Erityisesti mieleeni on jäänyt se kerta, kun joskus yhdentoista vuoden iässä hakattiin lumilapiolla ilmat pihalle ja jätettiin yksin hankeen makaamaan.”

Vaikka vanhemmat yrittivät Miikaa auttaa, ei hän kuitenkaan oikein uskaltanut  kiusatuksi tulemisesta puhua. Vanhemmillekin hän jätti paljon kertomatta.

”Kai siinä oli se pelko, että joutuisin enemmän kiusatuksi, jos puhuisin siitä. Sitten, kun aikuisena olen vanhemmille enemmän kertonut, niin onhan se ollut heille järkytys. ”

Rankinta kiusaamisessa oli jäädä porukan ulkopuolella ja yksin: ”Siitä tuli se surkein fiilis.”

Tietenkin Miika mietti, mikä hänessä on vikana ja mikä sai ne muut kiusaamaan.

”No nyt aikuisena tiedän, että olen rauhallinen ja hiljainen enkä kovin ulospäinsuuntautunut. Enemmänkin minulla on taipumusta kääntyä sisäänpäin. Ehkä siihen on tartuttu ja se on tehnyt minusta helpon kohteen lähteä kiusaamaan.”

Mahdollisimman kauas pikku paikkakunnalta

Kiusaaminen jatkui koko kouluajan.

”Koskaan minulla ei ollut laajaa kaveripiiriä ja se näkyi vielä lukioikäisenä siten, että olin koulussa todella yksinäinen, kun ne muutamat hyvät kaverit menivät ammattikouluun. Niistä muutamista koulusta saaduista kavereista on kuitenkin jäänyt hyviä ystäviä.”

Kiusaamiskokemukset johtivat siihen, että Miika ei lukion jälkeen missään nimessä halunnut jäädä kotiseudulle.

”Tuli aika lailla sellainen olo, että Iisalmi saa jäädä ja haluan sieltä mahdollisimman kauas. Päädyin hakemaan Helsinkiin opiskelemaan, että pääsen pois vanhoista ympyröistä.”

”Täällä on helpompi olla, kun ihmisiä on niin paljon ja saa olla vapaammin. Kukaan ei tuijota eikä tuomitse tai mitään sellaista. Verrattuna pieneen paikkakuntaan, jossa kaikki tavallaan tuntee ja tietää kaikki.”

Vasta, kun fyysinen toimintakyky petti, hain apua

Rakkausrealityyn osallistumisen aikana ja sen jälkeen Miika työskenteli autokorjaamon työnjohtajana, mikä oli sinällään henkisesti raskas työ. Lisäksi ohjelmanjälkeinen somevyöry yllätti hänet. Palaute oli niin rankkaa ja siinä revittiin ”koko elämä auki”.

 

 

Autot ja autoilu ovat Miikalle tärkeitä harrastuksia.

”Vaikka olin tietyllä tavalla varautunut, niin kyllä somepalautteen synkkyys ja laajuus oli yllätys. Se, ettei se koskenut vain minua, vaan myös perhettä, lähiystäviä ja ihan olemattomiakin juttuja.”

Sosiaalisessa mediassa on Miikan mukaan pahinta, että ihmiset anonyyminä uskaltaa laittaa sinne rajumpaa ja asiattomampaa tekstiä miettimättä, miten paha fiilis siitä voi tulla sille, jota kirjoittelu koskee.

”Luin minusta kirjoitettuja juttuja ja ruoskin itseäni niiden perusteella.”

Ahdistus nousi eikä Miika saanut nukuttua. Parin kuukauden ajan hän jaksoi muutaman tunnin yöunilla, kunnes toimintakyky petti.

”Kroppa väsähti ja hakeuduin työterveyteen. Sain  sitä kautta apua ensin unettomuuden hoitoon, sitten muuhun jaksamiseen.”

Miika kävi ensin tapaamassa psykologia ja tapasi sen jälkeen terapeuttia, jonka kanssa hän kävi keskusteluja omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Nyt hän ajattelee, että paljon aikaisemmin olisi jo pitänyt hakea apua, mutta piti avun hakemista leimaavana.

”En oikein ymmärrä miksi. Ja nyt, kun jälkikäteen olen kertonut avoimesti käyneeni terapiassa, niin ihmiset ovat pitäneet minua vaan rohkeana, kun olen uskaltanut lähteä hakemaan apua. ”

 

Älä anna muiden määrittää itseäsi

Kun Miika sai vihdoin mentyä juttelemaan ulkopuolisen kanssa, olo alkoi heti helpottaa. Ulkopuolisen ammattilaisen kanssa keskustelu toi näkökulmia sen sijaan, että Miika olisi yksin jatkanut murehtimista ja itsensä arvostelua.

”Suurin oivallus oli se, etten enää mieti mitä muut ihmiset minusta ajattelevat tai anna heidän määritellä minua.”

Nykyään Miika osaa olla myös itselleen armollinen ja ajatella, että meillä kaikilla on omat inhimilliset piirteemme, mutta mitkään niistä ei oikeuta ketään kiusaamaan.

Nyt hän haluaa sanoa kaikille kiusatuksi joutuneille, että puhukaa siitä heti rohkeasti, vaikka keskusteleminen ja avautuminen tuntuisikin pelottavalta.

”Ole rohkeasti oma itsesi, äläkä anna kiusaajien lytätä. Ja jo pelkästään se, että pystyy purkamaan niitä tuntoja, niin siitä saa jo aika paljon apua. ”

Kiusaajia Miika haluaa muistuttaa, että kiusaaminen ei ole missään tilanteessa oikein ja se jättää arvet usein kaikille osapuolille.

 

Pohjakosketuksen jälkeen positiivisempi fiilis

Miikan mielestä hänen ehkä piti kokea ”täysshokki”, jotta hän ymmärsi hakea apua ja kammeta itsensä ylös. Siitä toivuttuaan elämä on näyttänyt paljon myönteisemmältä. Hän on päässyt eroon ”yliajattelusta” ja murehtimisesta.

 

Nykyään Miika katselee maailmaa aiempaa myönteisemmin.

Nyt hän kokee jo pärjäilevänsä paremmin omillaan ja elämässä. Kokemuksen jälkeen hän sanoo tuntevansa itsensä paremmin ja vaikeammistakin asioista on helpompi jutella.

Tämän vuoden tähtihetkiksi autoja harrastava Miika mainitsee uuden projektiautohankinnan ja yhteenmuuton avopuolison kanssa: ”On ollut onni, että on löytänyt sellaisen ihmisen rinnalleen, jonka kanssa pystyy puhumaan kaikesta.”

Hän odottaa myös vuoden vaihteessa tapahtuvaa valmistumistaan ylemmästä ammattikorkeakoulusta, missä hän opiskelee ajoneuvotekniikan YAMK insinööriksi.

”Olen itse aina myös toivonut omaa perhettä ja omakotitaloa, mutta niistä nyt en osaa yhtään sanoa, milloin ne haaveet toteutuisi”, Miika miettii hymyillen.

Kaksi viikkoa haastattelun jälkeen yksi toiveista toteutui. Miikasta tuli pienen tytön isä.

TEKSTI: Jutta Kajander
KUVAT: Pia Inberg