Tia Nyman

”Jollakin nuorella ei ole ketään, joka uskoisi häneen”

Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina moninaistuneet ja lisääntyneet. Liian moni nuori jää huolten ja ahdistuksen kanssa myös yksin, vaille kannattelevaa tukea. Se näkyy myös Tia Nymanille, joka toimii vapaaehtoisena 12–29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa.

”Jollakin nuorella ei ole ketään, joka uskoisi häneen”

Sekasin-vapaaehtoisena toimiva Tia Nyman, 40, sanoo kohdanneensa nuoria chatissä välillä kyynel silmässä. Eniten häntä päivystäjänä koskettaa nuorten pitkäkestoinen yksinäisyys.

”Joillakin nuorilla ei ole ketään, kenelle puhua. Voi olla, että ympärillä on ihmisiä, mutta ei sellaista, jolle uskaltaisi sanoa, mikä mieltä painaa. Kaikilla nuorilla ei ole ihmistä, joka uskoisi heihin.”

Joillekin chatin päivystäjä on päivän ainoa ihminen, joka kysyy nuorelta, mitä hänelle kuuluu ja mitä hän on päivän aikana tehnyt.

Tia Nyman

Joskus Sekasin-chatissa puhutaan nuoren kuulumisista, koska nuorella ei ehkä ole ketään, joka niitä kysyisi, Tia Nyman sanoo.

”On koskettavaa huomata, että nuorella on tosi paha olla, mutta hän ei saa apua ja on isojen asioiden kanssa tosi yksin”, Nyman sanoo.

Myös nuorten kohtaama kiusaaminen tai väkivalta, jotka ovat haavoittaneet nuorta syvästi, pysäyttävät aina. Itsetuhoisuus on aiheena rankka, mutta Nyman näkee siinä valoa, että nuori uskaltautuu tulla puhumaan siitä chattiin. Sekasin-chatissa itsetuhoisuus on yhteydenoton syynä joka kymmenennessä keskustelussa.

”Ihmisellä on toivo, kun hän on tullut chattiin. Se on vaikeinta, kun nuori on niin syvällä, ettei näe mitään toivoa”, Nyman sanoo.

Hetken vain nuorta varten

Vuonna 2023 Sekasin-chattiin on tullut marraskuun loppuun mennessä jo 146 000 yhteydenottoa. Keskustelujen määrä kipuaa tänä vuonna jälleen ennätyslukemiin.

Tia Nyman

Nyman haluaa olla chatissa nuorelle täysin läsnä ja muistuttaa myös siitä, että kaikissa meissä on isoja voimavaroja.

Valtava avun tarve näkyy päivystäjälle myös jonossa olevina nuorina, jotka saattavat odottaa vuoroaan pahimmillaan tunteja. Keskustelu kestää 45 minuuttia, ja tällä hetkellä noin joka neljänteen yhteydenottoon pystytään vastaamaan.

Siksi Nymanille on erityisen tärkeää pysähtyä ja olla läsnä nuorille.

”Chattiin tulevalle nuorelle se hetki on merkityksellinen, koska hän on tullut sinne kohdatakseen toisen ihmisen. Silloin olen vain nuorta varten, hänelle se kuuleva korva.”

Itsetuhoisuudesta voi kysyä suoraan

Eniten nuoret ottavat yhteyttä pahan olon tai ihmissuhdeongelmien takia. Itsetuhoisuuden ja kuulumisten rinnalla nuoret kertovat myös arjessa selviytymisen ongelmista. Nymanin mukaan keskustelu alkaa usein samalla tavalla: Nuori kertoo, että ahdistaa.

”Suurin osa osaa hyvin kertoa tunteistaan ja usein keskustelun avulla löytyykin joku asia, mikä ahdistusta aiheuttaa. Sitten mietitään yhdessä, minkä pitäisi muuttua, että ahdistus pienisi.”

Itsetuhoisten kanssa on hyvä olla rauhallinen ja kysyä suoraan, onko nuorella itsetuhoisia ajatuksia tai konkreettisia suunnitelmia vahingoittaa itseään. Nyman tietää, että syyllistää ei saa.

”Useimmiten nuori ei halua kuolla vaan on siinä pisteessä, ettei tiedä, mitä tehdä. Tunteet ovat niin suuria, ettei hän enää näe muuta keinoa.”

Silloin on hyvä pysähtyä ja alkaa etsiä pieniä syitä elää ja jaksaa vaikka seuraavaan päivään.

”Nuorille hyvin arkiset asiat ovat tärkeitä, ystävät, lemmikki tai kiva harrastus”, Nyman sanoo.

Ei painostusta vaan empatiaa

Nyman muistaa, miten itse kipuili nuorena tulevaisuuden takia. Kavereilla oli suunnitelmia ja opiskelupaikkoja, mutta Nyman ei tiennyt, mitä haluaisi. Hän koki painetta edetä johonkin, vaikka oli itsensä kanssa hukassa. Lopulta hän päätyi pitämään lukion jälkeen välivuoden.

”Siinä opin, että tärkeintä on rauhoittua, jos on hakoteillä. Opin tärkeän taidon käydä keskustelua itseni kanssa, kun pohdin, mitkä ovat vahvuuksiani ja millaista työtä oikeasti tulevaisuudessa haluan”, Nyman sanoo.

Nyman kannustaa nuoria hakemaan apua, vaikka tuntuisi, ettei ajatuksiaan osaa sanoittaa. Chatissa sanoituksia voidaan miettiä yhdessä.

Nymanille oli tärkeää, että kukaan ei painostanut mihinkään vaan hänen annettiin aidosti miettiä valintojaan ja tutustua itseensä.

”Nuoret kaipaavat palautetta siitä, missä he ovat hyviä. Esimerkiksi ensimmäisessä työpaikassa saatu palaute auttaa uskomaan omiin kykyihin. Palautetta kannattaa myös kysyä ympärillä olevilta aikuisilta.”

Hänen mielestään nuorten kanssa on tärkeää edetä empatia edellä. Sitä hän voi tehdä myös vapaaehtoisena. Erityisesti Nyman kannustaa nuoria hakemaan apua, jos siltä yhtään tuntuu ja vaikka oma pohdinta tuntuisi nololta. Nymanin mielestä anonyymi chat on hyvä paikka myös harjoitella, miltä tuntuu kertoa toiselle ihmiselle ajatuksistaan.

”Jokaisella on haasteita. Nuoren ei koskaan tarvitse ajatella, että on ainoa, jolla on ongelmia. Chattiin voi tulla juttelemaan, vaikka ei osaisi pukea asiaansa sanoiksi. Mietitään yhdessä.”

TEKSTI: Viivi Virtanen
KUVAT: Sini-Marja Niska

Lahjoita nuorten mielenterveydelle

Lahjoita tänä jouluna MIELI ry:n työhön nuorten mielenterveydelle, jotta jokainen nuori voisi saada tukea ja apua ajoissa.

Kertalahjoitus

Kuukausilahjoitus

Tule joulun yrityslahjoittajaksi

Henkilö seisoo lavalla, katsoo suoraan kameraan. Taustalla joulukuusi.