Elias Salonen: ”Usko omiin kykyihin on välillä ollut koetuksella.”

Ulkopuolisin silmin näyttelijä Elias Salosen elämä ja ura näyttää edenneen onnellisten tähtien alla.  

”Totta, että saan olla monista asioista todella kiitollinen. Minulla on hyvät suhteet perheeseeni, hyviä kavereita, ihana kumppani ja työ, jota olen halunnut tehdä.” 

Toisin kuin monilla muilla näyttelijöillä, Eliaksen perheestä tai suvusta ei löydy näyttelijöitä.  

”Innostuin ala-asteella näyttelemisestä innokkaan opettajani johdolla. Muistan, kun huomasin, että saan luokkakaverini nauramaan esiintymällä. Siitä se innostus heräsi.”  

Opettaja näki Eliaksen kyvyt ja kuljetti koekuvauksiin. 

”Vaikka pääsin usein jatkoon, en moneen vuoteen saanut yhtään roolia. Aloitin sitten tekemällä lyhytelokuvarooleja.” 

”On hyväksyttävä, etten voi olla mieliksi kaikille” , Elias Salonen sanoo.

Pakko päästä Kallion lukioon 

Elias eli onnellisen lapsuuden Malmin omakotitalo-alueella. Hän muistelee sitä ihanana kotina, jonne hän palaa edelleen muistoissaan.   

”Vieläkin näen joskus unta, että olen siellä talossa, vaikka muutettiin pois sieltä jo vuonna 2007.” 

Perhe muutti Porvooseen Eliaksen ollessa teini-ikäinen ja siitä seurasi hänelle muutama yksinäinen ja tylsä vuosi. Herkkänä teatteripoikana hän ei oikein löytänyt uudelta asuinpaikkakunnalta samanhenkistä seuraa. Tähtäimeksi tuli päästä Kallion lukioon, jonka hän näki oljenkortena päästä pois Porvoosta.  

”Onnekseni pääsin sinne. Se oli ollut mun unelma ja se toteutui. Ajattelen, että se on ollut tärkein käänne elämässäni. Löysin sieltä omanlaiseni tyypit ja minäkuvani alkoi rakentua. ” 

Parin vuoden ajan Elias kulki Porvoosta kouluun Kallioon. Lukion toisen luokan keväällä hän sitten muutti omilleen Helsinkiin: ”Asustelin milloin missäkin: ulkomailla olevien sukulaisteni kodeissa ja milloin missäkin, parin kuukauden pätkissä, kunnes muutin kumppanini kanssa yhteen.”  

”Olin todella ihan lapsi silloin ja aika hukassa ihan perustaitojenkin kanssa. ”  

”Mutta ei sitä silloin osannut stressata. Ei ollut vielä niin keskiluokkaistunut”, hän toteaa hymyillen. 

Lukioaikanaan Elias näytteli myös ensimmäisen tv-roolinsa Kotikatu-sarjassa. Kuvauksia tehtiin kaksi vuotta, kunnes sarja päättyi: ”Näytteleminen sarjassa oli kiva duuni opintojen ohessa, varsinkin kun koulunkäynti oli silloin mulle vähän tuskaa.” 

”Edelleen jos tulee vaikea paikka, soitan ensin äidille”, Elias Salonen myöntää.

Teatterikorkeaan viidennellä kerralla 

”Kaikkein kovimmilla oma itsetuntoni on ollut silloin, kun hain Teatterikorkeakouluun neljä kertaa enkä päässyt. Ristiriita oli kova, kun kaverit ympäriltä pääsivät sisään. Toisaalta olin onnellinen heidän puolestaan, mutta itseäni tietysti harmitti, kun olisin itse halunnut olla tekemässä heidän kanssaan samoja juttuja.” 

Niinä aikoina Elias kävi myös ensimmäistä kertaa juttelemassa omista mielen vaikeuksistaan ammattilaiselle. Kun ovet Teakkiin vihdoin aukesivat, kaikki tuntui Eliaksesta oikealta: 

”Päivärytmi oli selkeä, en ole varmaan koskaan elänyt niin säännöllisen terveellistä elämää: syönyt hyvin ja nukkunut. Kaikki opiskelijat kävivät katsomassa samat näytökset ja suorittivat samat kurssit. Liikuttuakin tuli tarpeeksi, vaikkei koulun jälkeen olisi tehnyt enää mitään ylimääräistä.” 

Teatterikorkeakouluaikaan osuivat myös Aikuiset tv-sarjan kuvaukset, jotka olivat kyllä kaikkine monologien opetteluineen samaan aikaan todella raskaita, mutta myös hauskoja.  

”Tiimi hitsautui niin hyvin yhteen ja kun sarja loppu, tuli haikea olo. ” 

Merkitykselliseksi Elias kokee myös sen palautteen, jota on sarjan faneilta saanut. Aikuiset on antanut monelle toivoa ja iloa vaikeissakin hetkissä.  

Kavereiden kanssa vietetyn ajan jälkeen Eliakselle tulee olo, että kaikki on vähän paremmin.

Ammatinvalinnan varjopuolia 

Elias sanoo olevansa ollut onnekas, kun on Teatterikorkeakoulun jälkeen aina tiennyt, mitä teen seuraavaksi. Se ei kuitenkaan ole epävarmalla alalla työskentelevälle freelancerille itsestään selvää. 

”Verkostoituminen on näyttelijälle tärkeää ja olen halunnut olla kaikille kiva, jotta kaikki pitäisivät minusta. Kaikille mieliksi oleminen on kuitenkin mahdotonta.” 

Epäilykset omasta kyvykkyydestä ja liika muiden miellyttäminen ovat aiheita, jotka ovat kuormittaneet myös Salosen omaa mieltä. Nyt hän käy psykoterapiassa, jossa hän hakee omia rajojaan ja saa välineitä luottaa itseensä.  

Julkisuus ei Eliaksesta tunnu juuri miltään, koska suomalaiset ovat melko ujoja juttelemaan, etenkään selvin päin. Yleensä palaute on myönteistä ja kivaa, mutta joskus tulee ikäviäkin viestejä. 

”No, esimerkiksi keskustelupalstojen lukemisen olen kyllä jo aikoja sitten lopettanut.”  

Lenkille tai landelle mieltä lataamaan  

Elias uskoo, että puhumisesta ja asioiden käsittelystä olisi useimmille ihmisille hyötyä, jotta tuska ja ahdistus ei kasvaisi suureksi möykyksi ja aiheuttaisi lisää ikävyyksiä elämään. 

Hänen omalle mielelleen tekee hyvää käydä välillä jossain ”landella” rauhoittumassa, lenkkeillä ja viettää aikaa kavereiden kanssa:    

”Sen jälkeen, kun on viettänyt omien ystävien kanssa aikaa, tuntuu, että kaikki on vähän paremmin. Usein se on sellaista nollaamista. Silloin myös ymmärtää, miten tärkeää on, ettei oma identiteetti rakennu millekään menestykselle tai ammatilliselle, vaan että oman itsensä rakastaminen ja arvostus tulisi syntyä ihan muuta kautta. Se on helpommin sanottu kuin tehty.”  

Vuoden loppuun työt tiedossa 

Viime syksynä ja tänä keväänä kuvattiin elokuvaa Kalevala – Kullervon tarina, jossa Elias esittää pääosaa. Kalevala-elokuva tulee ensi-iltaan Finnkinon elokuvateattereissa 16.1.2026.  Syksyllä Elias nähdään Ruotsissa teatterissa ja sitten hän lähtee Japaniin kuvaamaan uutta japanilaissuomalaista TV-tuotantoa.  

”Ehkä tulevaisuudessa voisi olla kiva tehdä enemmän töitä ulkomailla, mutta en oikeastaan tällä hetkellä haaveile mistään.” 

Elias elää tällä hetkellä projektista toiseen. Niiden välillä on aikaa orientoitua seuraavaan. 

Näyttelijä Elias Salonen, 30 v 

Asuu Kalliossa, Helsingissä  

Harrastaa lenkkeilyä, uintia ja on todella hyvä pelaamaan pingistä 

Perhe: vanhemmat ja kolme siskoa, seurustelee 

TEKSTI: Jutta Kajander
KUVAT: Pia Inberg

Ei anneta yhdenkään liekin hiipua. Lahjoita Eliaksen tavoin MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen ostamalla Mielinauha tai lahjoittamalla: mielinauha.fi